Vanhan talon korvaaminen uudella vie vuosia
Asuinkerrostalojen ikääntyessä ja asuntotarpeen muuttuessa on mahdollista, että peruskorjauksen sijaan on kannattavaa purkaa vanhat talot ja rakentaa tilalle uusia koteja. Isabella Makkonen siirtyi väistöasuntoon uuden kodin rakentumisen ajaksi, mutta palasi vanhalle tontille uuden talon valmistuttua.
Isabella Makkonen on paluumuuttaja kotipihalleen Kauppakartanonkatu 16:een. Tontilla sijainneet 1970-luvulla valmistuneet kerrostalot purettiin ja tilalle rakennettiin uusi talo. Makkonen sanoo tienneensä, että kerrostalot alkavat olla tiensä päässä jo silloin, kun hän muutti 45-neliöiseen kaksioonsa vuonna 2018. Hän seuraa asumiseen liittyviä uutisia, ja oli pistänyt merkille tiedon asemakaavamuutoksesta, jossa vanhan talon tilalle rakennetaan uutta.
– Omiin silmiini koti oli tosi söpö, joten totta kai muuttaminen myös harmitti, hän sanoo.
Aavistuksesta tuli virallista, kun Hekan kirje purkupäätöksestä ja tulevasta muutoksesta väistöasuntoon tuli vuoden 2019 alussa. Tiedotuskirjettä seurasi asukasinfo helmikuussa 2019. Kiinnostava ja jokaisen asukkaan arjessa merkittävä tieto muuttamisesta täytti Iiris-keskuksen auditorion. Hankkeesta ja sen vaiheista kertonut Helsingin Asuntotuotannon projektipäällikkö Sirpa Pylväs kertoo olleensa itsekin uuden äärellä.
– On kaikille eduksi, että turhia huolia saadaan poistettua heti. Tällaiset tapaamiset herättävät kaikissa osapuolissa luottamusta.
Tieto purkamisesta tulee hyvissä ajoin
Asukkaiden ensimmäiseen infotilaisuuteen mennessä oli tehty jo paljon hankkeen rakennuttamistehtäviä. Kauppakartanonkatu 16:n purkamisesta ja uudiskohteen rakentamisesta päätettiin Hekan hallituksessa toukokuussa 2017, kun Asuntotuotannon hankekehitysyksikön valmistelema hankesuunnitelma hyväksyttiin. Sen jälkeen asia eteni Asuntotuotannon projektipäällikön työpöydälle.
– Ennen ensimmäistä suunnittelukokousta syksyllä 2018 oli tehty puolitoista vuotta töitä, ja rakennusluvan hakeminen on siinäkin pisteessä vasta edessäpäin. Yksistään purkuluvan hakeminen kiinteistöt aikanaan rahoittaneelta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta kesti kolme kuukautta.
Lisäksi haettiin Helsingin kaupungin rakennusvalvonnalta purkulupa rakennuksille.
Uudisrakentamisen suunnittelutyön taustalla arvioitiin 13 arkkitehtitoimiston ehdotukset ja kilpailutettiin rakenne-, sähkö- ja LVI-suunnittelijoiden hankinnat. Vanhan kiinteistön korvaamista uudisrakennuksella kutsutaan ammattitermein purkavaksi saneeraukseksi.
– Neitseelliselle tontille rakentamiseen verrattuna purkaminen ja sen valmistelu vie vähintään puoli vuotta enemmän aikaa kuin uudisrakentaminen. Helmikuun 2019 asukasinfoa seurasi toinen tilaisuus saman vuoden marraskuussa lähempänä asukkaiden muuttoa. Tuolloin hanketta esitteli Heka vuokranantajana, hankkeen kokonaisurakoitsija, urakkakilpailun voittanut Jatke Uusimaa ja muuttoliike, joka toteutti asukkaiden muuton.
Myös väistöasuntoon voi jäädä pysyvästi
Isabella Makkonen oli osannut odottaa muuttoa väistöasuntoon. Hän muistaa, että tulevaa asuinaluetta sai toivoa, mutta toiveen toteutumista ei voitu luvata. Makkonen sanoo miettineensä muuttovaivan rinnalla sitä valtavaa työtä, mikä Hekalla on samanaikaisesti tehty.
– Heidän on pitänyt etsiä uudet asunnot kaikille. Eikä mitä tahansa, vaan oikeat neliöt ja sopivalla vuokralla, sillä eihän 600 euron asunnossa asuva halua vaihtaa 1 000 euron vuokraan. Sehän on ollut Hekalla kauhea tilanne.
Vuosaarelaisena Makkonen on päässyt ohi kulkiessaan ja Itäkeskuksessa asioidessaan näkemään uudisrakennusten nousemisen koko kolmevuotisen rakennusajan. Se on korostanut tunnetta, että silmien edessä rakennetaan myös hänen tulevaa kotiaan. Makkonen kertoo kuitenkin olleensa muuton suhteen pitkään kahden vaiheilla. Keski-Vuosaaren kodista on ollut lyhyt matka esimerkiksi Kallvikinniemen luontoon, ja asunto osoittautui nopeasti erittäin miellyttäväksi. Muuttoa odottaessa tunne oikeasta päätöksestä oli erittäin vahva.
– Ajattelen asioita todella pitkälle eteenpäin ja näen, että Itäkeskuksessa voin mummoksi ikäännyttyäni asioida helposti Eastonissa. Asunnossa on toimiva hissi ja lasitettu parveke, jotka tuovat myöhemminkin iloa.
Nykytekniikkaa ja esteettömyyttä
Hekalaiset saavat muutoksessa samalle tontille uusia naapureita, sillä noin puolet tontin umpikorttelin asunnoista kuuluu Helsingin Asumisoikeus Oy:lle eli Hasolle. Molempien kohteiden asukkaat jakavat yhteisen autotallin, kerhohuoneen ja piha-alueen. Miten on mahdollista, että rakennusoikeus kaksinkertaistuu? Pylväs sanoo, että juuri rakennusoikeuden asuinneliöiden lisääminen on usein asemakaavamuutosten ja purkavan saneeraamisen taustalla.
– Edelliset talot oli rakennettu 1970-luvulla. Sen jälkeen koko kaupunki ja rakentaminen ovat muuttuneet. Myös asuntotarpeet ovat muuttuneet. Vanhat Kauppakartanonkatu 16:n asunnot suunniteltiin alunpitäen opiskelija-asunnoiksi. Uudessa asemakaavassa ja siten sen mukaisissa taloissa on huomioitu alueen nykyiset perheet ja esimerkiksi asuntojen esteettömyys. Joka kolmas Kauppakartanonkadun rakennushankkeen takia väistöasuntoon muuttanut Hekan asukas onkin palaamassa takaisin.
Odotettua parempia koteja
Rakennusaikana Hekalla on ollut luja ote hankkeen etenemisestä. Isännöitsijä ja Hekan kiinteistöpäällikkö sekä muut Hekan asiantuntijat ovat olleet mukana jokaisessa työmaakokouksessa. Hekan johdolle on pidetty oma katselmus hankkeen valmistuessa. Hanke päättyy urakkasopimuksen mukaiseen vastaanottotarkastukseen, jossa urakoitsija luovuttaa kohteen rakennuttajalle. Tilaisuuteen mennessä on luovutettu Hekalle avaimet, huolto- ja asukaskansiot sekä kiinteistön piirustukset Hekan ylläpitoon.
Kun avaimet jatkavat matkaansa uusille asukkaille, kodit on tarkistettu ja todettu virheettömiksi. Asukkaille annetaan sisään muuton jälkeen tarkastuslomake siltä varalta, että asukas huomaa asunnossaan virheitä tai puutteita. Näin on päättynyt lähes kuusi vuotta kestänyt matka. Pylväs huomauttaa, että maailma on ehtinyt muuttua jo kolmevuotisen rakentamisenkin aikana. Asuntorakentaminen sopeutuu muutoksiin, kunnes on valmista.
– Valmiiden asuntojen laatu on parempi kuin mitä alun perin lähdettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan. Rakentamisen aikana on pyritty vastaamaan Hekan laatuvaatimuksiin, esimerkiksi jääkaappien energialuokka on alkuperäistä suunnitelmaa parempi ja kodinkoneet kuluttavat vähemmän sähköä.
Mahdollisuus paluumuuttoon
Väistöasuntoon purkavan saneerauksen takia muuttavan asuminen on hyvin turvattu. Kaikille purkutalon asukkaille tarjotaan uutta kotia Hekalta. Väistöasunto pyritään korjauksen menevän talon lähialueilta. Asukkaalle voidaan tarjota vain yhtä asuntoa. Muuttoprosessi käynnistyy noin puoli vuotta ennen muuttopäivää, joten asukkaalla on aikaa sopeutua muutokseen.
Purkukohteen tilalle rakennetun uudiskohteen asukasvalinnoissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan väistöasunnossa asuvat puretun kohteen asukkaat. Uudiskohde poikkeaa kuitenkin yleensä vanhasta esimerkiksi asuntomäärältään tai -pohjiltaan. Kaikille poismuuttaneille asukkaille ei siis välttämättä löydy aiempaa vastaavaa kotia uudesta talosta. Siinä tapauksessa, ja muutenkin niin halutessaan, asukas voi jäädä pysyvästi väistöasuntoonsa.