Ongelmien selvittelyä, talousasioiden ja lakipykälien hallintaa – isännöitsijä on asumisen moniosaaja 

Asukkaalle isännöitsijän työ näyttäytyy usein asumiseen liittyvien ongelmien selvittelynä. Todellisuudessa isännöitsijän toimenkuva on laaja.

12.6.2024 13:31 | Kirjoittanut: Vilma Timonen | Kuva: Roni Rekomaa
Kolme naista ulkona katsoo toisiaan ja hymyilee.
Isännöitsijät Sarita Lintelä ja Piia Uljas (vas.) sekä asukasaktiivi Kati Hämäläinen (oik.) ovat yhtä mieltä siitä, että aktiivisesta asukasyhteistyöstä on hyötyä sekä isännöitsijöille että asukkaille.

Isännöitsijät Piia Uljas ja Sarita Lintelä tuntevat Hekan asuintalojen arjen. Hekan Vallilan ja Kalasataman alueen kohteita isännöivä Uljas on työskennellyt isännöitsijänä runsaan kymmenen vuoden ajan ja kiinteistöalalla yli 20 vuotta. Pihlajamäessä toimiva Lintelä aloitti isännöitsijänä viime joulukuussa, mutta kiinteistöalasta hänelläkin on jo viiden vuoden kokemus. Molempien mielestä isännöitsijän työ on ennen kaikkea monipuolista. 

– On ihan laidasta laitaan kaikkea. Tulee uusia kysymyksiä, ja on mielenkiintoista lähteä selvittämään kollegoilta, että ”hei, onko kellään ollut tällaista, tietääkö kukaan tällaisesta”. Ja kun meillä on sata asuntoa, niin meillä on vähintään sata asukasta ja sata erilaista persoonaa. Se tuo monipuolisuutta, Lintelä kuvailee. 

Pitkään isännöitsijänä toiminut Uljas toteaa, että laajasta työkokemuksesta huolimatta uusia asioita tulee vastaan edelleen. Isännöitsijän työssä auttaa oikeanlainen asenne. 

– Vaikka olet tehnyt työtä yli kymmenen vuotta ja luulet jo nähneesi kaiken, niin silti joku asia onnistuu yllättämään. Tässä työssä voi aina oppia vaikka kuinka paljon, mutta asenne ratkaisee. Jos olet oikeanlainen persoona, niin pärjäät ihan varmasti, Uljas sanoo. 

Kolme naista istuu sohvalla ja nojatuolissa keskustelemassa kahvikupit käsissään
Sari Hämäläinen, Sarita Lintelä ja Piia Uljas Liusketie 3:n uudessa kerhohuoneessa. Tila saatiin käyttöön asukasyhteistyön tuloksena. 

Vikailmoitukset eivät kuulu isännöitsijälle 

Suuri osa isännöitsijän työajasta kuluu asukkaiden yhteydenottoihin vastaamiseen. Useimmiten isännöitsijään ollaan yhteydessä ongelmatilanteissa, kuten asumishäiriöihin liittyvissä asiois­sa, mutta isännöitsijän työ on paljon muutakin kuin hankalien tilanteiden ratkaisemista. Isännöitsijät ovat moniosaajia, joilla on tietämystä talousasioista ja jotka tuntevat lainsäädännön. 

– Työhömme kuuluvat kaikki asumisen erikoistilanteet, mitä kaikkea ne ovatkaan, Uljas tiivistää. 

Käytännössä isännöitsijän työtehtäviin kuuluvat häiriöihin puuttumisen ohella muun muassa erilaisten lupapyyntöjen käsitteleminen, vuokrasopimusmuutokset, kuten vuokraoikeuden siirrot ja väliaikaiset luovutukset, yhteistyö asukasaktiivien, asukastoimikuntien ja naapuritaloyhtiöiden kanssa sekä budjetointi. Isännöitsijät koordinoivat myös taloturvallisuusasioita. Peruskorjaus- ja remonttikohteissa isännöitsijät vastaavat tiedottamisesta ja asukkaiden opastamisesta remontin keskellä. Sen sijaan vikailmoituksia isännöitsijät eivät käsittele. 

Kaksi naista istuu sohvalla kahvikupit käsissään.
Isännöitsijät Sarita Lintelä ja Piia Uljas sanovat, että monipuolisuus tekee isännöitsijän työstä mielenkiintoista. 

Isännöitsijää sitoo vaitiolovelvollisuus 

Isännöitsijän työmäärä vaihtelee kohteittain, eikä se ole suoraan sidoksissa asuntojen lukumäärään. Taloissa on eroa: pienikin kohde saattaa työllistää paljon, jos talossa on runsaasti asumishäiriöitä tai naapurisopuun liittyviä ongelmia. Esimerkiksi rivitalokohteissa pihojen kunnossapito on yleinen eripuraa aiheuttava asia. 

– Meihin ollaan useimmiten yhteydessä silloin, kun on joku pattitilanne, mutta kun olemme tehneet työmme, tilanne on ratkaistu. Se tekee työn mielekkääksi ja palkitsee. Kaikkihan ei ole sitä, että antaisimme varoituksen tai että vuokrasopimus päätettäisiin, vaan ehkä ohjaamme asukkaita sovitteluun tai asumisneuvonnan piiriin tai toimimme itse välikätenä ja yritämme löytää kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, Uljas kertoo. 

Isännöitsijöillä on monien työtehtäviensä suhteen vaitiolovelvollisuus. Sen vuoksi esimerkiksi häiritsevästä asumisesta valituksen tehneelle asukkaalle ei kerrota, mitä isännöitsijä on tehnyt tilanteen ratkaisemiseksi. 

– Kun meistä ei ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen kuulu mitään, voi asukas luulla, ettei asialle ole tehty mitään. Aina asukkaat eivät ymmärrä, että oikeasti taustalla on kyllä tehty asioita, Lintelä sanoo. 

Isännöitsijään saa parhaiten yhteyden sähköpostin välityksellä ja asukassivujen palvelupyynnöillä. Jos sähköinen yhteydenotto ei onnistu, on vaihtoehtona soittaa Hekan asiakaspalveluun. 

– Jos ei tiedä, kenelle asia kuuluu, kannattaa aina ensisijaisesti ottaa yhteys asiakaspalveluun. Meillä on hyvä asiakaspalvelu. He tuntevat meidät ja organisaation ja ohjaavat kyllä isännöintiin, jos kyseessä on isännöinnin toimenkuvaan kuuluva asia, Uljas sanoo. 

Kerrostalo edestä kuvattuna. Talon edessä on parkkipaikka, jossa on kolme autoa.
Hekan Liusketie 3:ssa sijaitsevassa kohteessa on yhteensä 146 asuntoa. 

Asukasyhteistyö hyödyttää kaikkia 

Asukasyhteistyö on tärkeä osa isännöitsijän työtä. Isännöitsijät pitävät yhteyttä asukastoimikuntiin sähköpostitse ja puhelimitse ja osallistuvat pyydettäessä asukas- ja aluetoimikuntien kokouksiin. Isännöitsijät myös käsittelevät kokouspöytäkirjat ja saavat niiden kautta tietoonsa kokouksissa päätetyt asiat. Asukastoimikuntien välityksellä isännöitsijät pysyvät ajan tasalla siitä, miten päivittäinen arki kohteissa sujuu. 

– Hyvä asukastoimikunta helpottaa omaa työtä tosi paljon. Asukkaat tietävät, mitkä ongelmat kohteella oikeasti ovat, Lintelä sanoo. 

Kati Hämäläinen on toiminut pari vuotta Hekan Liusketie 3:ssa sijaitsevan kohteen asukastoimikunnan puheenjohtajana. Ensimmäisen kerran hän lähti mukaan asukastoimintaan nyt jo aikuisiksi kasvaneiden lastensa ollessa pieniä. 

– Se oli mukavaa juuri lasten takia, sain edistettyä asioita sitä kautta. Nyt, kun lapset ovat muuttaneet pois, ajattelin, että minulla on tekemistä, kun olen mukana asukastoimikunnassa, Hämäläinen kertoo. 

Hän on tyytyväinen asukkaiden ja isännöitsijän yhteistyöhön Liusketiellä. Vuonna 2021 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen kohteeseen perustettiin isännöitsijän johdolla uusi asukastoimikunta, joka kokoontuu viihtyisässä ja valoisassa kerhohuoneessa – asukasyhteistyön tulosta sekin. Asukastoimikunnat ovat mukana päättämässä kohteensa määrärahojen käytöstä vaikkapa yhteisen kerhotilan sisustamiseen. Asukastoimikunnat voivat tehdä myös korjausehdotuksia, jotka isännöitsijä käsittelee. 

– On asukkaiden etu, että kohteella on asukastoimikunta. Silloin määrärahat saadaan asukkaiden käyttöön, ja ne on mahdollista käyttää kohteen ja sen asukkaiden hyväksi. Näin saadaan luotua yhteisöllisyyttä, mikä yleensä parantaa asumisviihtyvyyttäkin. Olisi hirveän kivaa, että saisimme aktivoitua enemmän ihmisiä mukaan, Lintelä sanoo. 

Nainen istuu pöydän ääressä ja nojaa kyynärpäähän.
Liusketie 3:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Kati Hämäläinen sanoo, että asukastoimikunta toimii asukkaiden viestinviejänä isännöitsijän suuntaan ja tuo myös isännöitsijän lähemmäs talon arkea. 

Asukastoimikunnilla on valtaa 

Asukastoimikunta toimii asukkaiden viestinviejänä isännöitsijän suuntaan. 

– Kun tulee ongelma, voimme laittaa asiasta isännöitsijälle viestiä. Yritämme olla yhdyskanava asukkaiden ja isännöitsijän välillä. On parempi, että asiat kanavoidaan yhden linkin kautta kuin että kaikki 107 asukasta ottavat erikseen yhteyttä, Hämäläinen sanoo.  

Hämäläisen mielestä asukasyhteistyö on tärkeä yhteydenpitokanava, joka tuo myös isännöitsijän lähemmäs talon arkea ja tekee hänen työtään asukkaille helpommin hahmotettavaksi. Hän kannustaa hekalaisia mukaan asukastoimikuntiin. 

­­ Monissa kohteissa on asukkaita, jotka ovat asuneet talossa kauan. Heille olisi suuri etu olla jäsenenä asukastoimikunnassa, koska heillä on se tuntemus, Hämäläinen sanoo. 

Uljas korostaa, että asukastoimikunnilla todella on valtaa monissa asioissa. 

– Asukastoimikunta edustaa asukkaita, ja asukastoimikunnan päätös on sellainen, joka voidaan panna toteen monessa asiassa. Esimerkiksi pesutuvan säännöt ovat asukastoimikunnassa päätettävä asia, Uljas sanoo. 

– Me olemme ihmisiä, ja talot on tehty elämistä varten. Siihen liittyy kaikenlaista, mutta kun teemme yhteistyötä, niin yleensä asiat ratkeavat, Uljas muistuttaa.